koordinuatat: 59.276,34.665
Näytteitä karjalan kielestä. Joensuu-Petroskoi, 1994. S. 190.
Uutlikova-kylä, Boksitogorskin piiri.
Naine (šyn. 1892).
Nauhoitti D. V. Rjagojev vuodena 1967.
Kielen, literaturan da istorijan Nauhoitušarhiva – 944.

– Midä luajittih kagrašta teilä?
– Kagrašta? A kagrašta luajittii̯, šurvottii̯, kakkarua paissoimma. I
talkunua haavot, ka kagran haavod da kuivat, kuivuat, a šidä
jaahota, jaahotetaa̯, talkuna nazivaiččiečči. Luajittii̯ kagrašta. Da
hebozilla kagrua. Da ajeldii̯ ka brevennikkoih, šinne ken hirtä vedi,
ken halguo, ńi hebozilla otettii̯ da šyötettii̯ kagroi.
– A kylvettih teilä meččäh nagrista vain ei kylvetty?
– Ei nagrišta. Ka mium muatko šaneli, tiälä jo kyläššä, što hyö
kylvettii̯, kaškiloih ni. Šano mońin kuopin oli pandu, tädä,
nagrišta. A myö šiel‿emmä kulvään. Tämä jo ennen miulma vielä.
Šaneli muatko toko, što kylvettii̯ hyö. A mie, mie že em, em muissa.
Miä, miän ei kylvetty. Kylvettih ozrua, kylvettih greččuo, tädä
kaikki kylvettih.
– Kuin grečču kazvatettih, muissattogo?
– Greččuo, jo vetʼ kylvet, kylvetää̯ da, ku, koõža om pakkane ni vielä
i kylmää, cvetan kylmätää̯, a ku joulu pakaista ni greččuo urožai
toko hyvä oli. Otetaa̯ da šuurretaa̯ melličalla i jadran že poiś, a
šidä ka jaahotetaa̯ ni valgie jaaho še lienöö.