Bubrihan murrehatlas

Dmitrii Bubrihan ruavon tavoittehennu oli kirjukielen luadimine karjalazile. Hyvän kirjukielen ominažuksii ollah, ku se olis pättävy kielenny. Senke pidäs pädie kommunikatsieh nygyaigazes elaijas. Sen pidäs olla selgei, lougielline, helposti opastuttavu. Sen pidäs olla oma, käyttiä omii sanastoresursoi da kielen rakendehii hylgiämättäh oman rahvahan perindehii. Sen pidäs olla tazapuoline kaikile, kenen kirjukielekse se on tarkoitettu. Kumardamal yhtele ozuttau tagapuolen toizele. Da sen pidäs kerätä pagizijoikse nenga suuri joukko, ku sidä kieldy vois ylläpidiä. Ozaigo Bubrih vai ei, sidä ei kerritty ottua käyttöh da tovestua sen käyttökelbožus enne ku karjalan kieli käytändös kiellettih.

Karjalan kielen murrekartasto on järei dokumentu Bubrihan ruavos. Onnuako se on nenga ravei, ku harvu on sidä käyttänyh omah tutkimukseh, kielensuunnitteluh libo opastukseh. Kalevi Wiik käytti sidä karjalan murdehien verdailuh. Häi oli jo verdailluh suomen murdehii käyttämäl suurdu joukkuo filolougoin tutkimuksii. Karjahan murdehien verdailuh häi käytti vaiku yhty lähtetty, Bubrihan altassua, ga se oligi suuri 206 kartanke, kudamih oli kerätty tiijot 186 kyläs. Häi keräi atlassan tiedolois taulukon, kui misgi paikas vastattih kaikkih 206 kyzymykseh, da paikkulugu * paikkulugu "välimatku-" libo "erotaulukon", kui monel kartal kahtes paikas annettih eri vastavus. Nenga atlasan tiijot ollah 186x206 taulukos da erotaulukon kogo on 186x186. Nengomua taulukkuo Wiik käytti murdehien verdailuh. Yhtelläh, voishäi verdailla eroloi foneetiekas, nominantaivutukses, verbintaivutukses, sanastos i m.i. Nengomii verdailuloihäi olis 2206 erilastu!

Bubrihan atlasan ližäkse murdehii voi verdailla kielinäyttehis. Eino Leskinen toimitti enne voinua kielinäyttehien kogomuksen Tveris Vienah. Matti Jeskanen da Vladimir Rjagojev sežo toimitettih näytehkogomus kaikil karjalan murrehalovehih. Suomen da Ven'an arhiivois on mänetiijä min verran näyttehii. FINKA-projektas translitteroitih vägitukku rajakarjalastu paginua.

Murrehkartasto da kielinäyttehii

Bubrihan motivatsii atlasprojektah oli karjalan kielen normittamine. Jo vuonnu 1937 häi luadigi oman "prototiipan" kirjukielen kieliopikse. Samah aigah Suomen puolel Ahtia luadi kieliopin, kudai painottui Aunuksen da Raja-Karjalan murdehih. 2000-luvun allus Markianova da Zaikov luajittih liygih da vienah perustujat kieliopit. On mieldykiinittäi kaččuo, kui nämä kieliopit sijoitutah kartale murdehien keskeh.

Normitettuloi kielioppiloi